Artikkeli julkaistu 22.3.2010 KD-lehdessä. Toimittanut Risto Rasilainen.
– Kirous on väistymässä, ja tilalle on tulossa siunaus.
Näin luonnehtii lähetyspastori Martti Falck Haitin tilannetta, yli kaksi kuukautta tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.
Martti Falck on taas palannut Suomeen Haitista. Matka oli jo toinen maanjäristyksen jälkeinen. Ensimmäisen matkan aikaan maa eli vielä katastrofin aiheuttamassa kollektiivisessa shokissa.
– Meillä täällä kotona on vaikea tajuta Haitia tammikuussa kohdanneen katastrofin kaikenkattavuutta.
– Voi sanoa, ettei löydy kovin montaa haitilaista, jota itseään tai jonka sukulaista, tuttavaa tai ystävää maanjäristys ei olisi koskettanut.
Martti Falck sanookin ihmettelevänsä ja ihailevansa sitä asennetta, jolla sikäläiset ihmiset ovat heitä kohdanneeseen katastrofiin suhtautuneet.
– Kyse on maailman köyhimpiin kuuluvista ihmisistä, joilla ennen maanjäristystäkään ei ollut oikein mitään ja nyt vielä vähemmän.
– Siitä huolimatta heidän keskuudessaan ei esiinny katkeruutta eikä toivottomuutta. Enemminkin löytyy uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästä kyllä noustaan.
Maanjäristys yhdisti
Falck sanookin maanjäristyksen, niin hirvittävä onnettomuus kuin se olikin, yhdistäneen kansalaisia ennenkokemattomalla tavalla. Samalla se näyttää avanneen uuden oven evankeliumin vastaanottamiseen haitilaisten keskuudessa.
– Aloitin lähetysmatkat 2002. Nyt viime käynnilläni tapahtui ensimmäisen kerran, että en nähnyt tai kuullut noitatohtoreista enkä voodoo-papeista mitään.
– Se mitä kohtasin, oli suunnaton kiitollisuus saadusta avusta ja siitä, että ylipäätään oltiin vielä elossa. Kuolonuhrien määrähän oli suunnaton, yli 217000 henkeä.
Täsmäapua tarvitseville
Jo ennen tammikuista maanjäristystä Haitin pakolaisseurakunnan apulaispastorina Floridassa toiminut Falck on tehnyt työtä haitilaisten auttamiseksi.
Matkaohjelmaan jo parillakymmenellä Haitin käynnillä on kuulunut humanitaarista auttamista, evankeliointikampanjoita sekä seurakuntalaisten opettamista.
– Yhteistyökumppaneina meillä on ollut paikallisia kirkkoja, seurakuntia ja avustusjärjestöjä. Nämä suorat kontaktit sikäläisiin ihmisiin ovat taanneet sen, että apu varmasti menee sinne, missä sitä tarvitaan.
Martti Falck korostaa sitä, miten tärkeää on jatkaa haitilaisten avustamista heidän jälleenrakennustyössään myös tulevaisuudessa. Haitia ei saa unohtaa.
– Apua Haitille ry on tässä hyvä kanava, meidän kauttamme apu menee juuri sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.
Orpolapsille erityishuomiota
Koska Haitin lentokenttä yhä toimii vaillinaisesti, Falck ja Apua Haitille-yhdistys joutuivat siirtymään maahan naapurivaltion, Dominikaanisen tasavallan, kautta.
– Matkaa kuorma-autolla Port-au-Princeen kertyy 650 kilometriä. Tiestön huonon kunnon takia meiltä kului siihen kaksi ja puoli päivää. Auton renkaita jouduttiin vaihtamaan kolmeen kertaan.
Ennen kahden naapurivaltion rajanylitystä Falck ja avustusmatkaan osallistunut maanviljelijä Simo Immonen lastasivat kuorma-auton täyteen elintarvikkeita.
– Matkaan lähti riisiä, pikapuuroa, maissihiutaleita, pastaa, juomavettä ja sokeria.
– Kun elintarvikkeista on krooninen pula, ovat hinnat maanjäristyksen jäljiltä jatkuvasti nousseet. Nyt ne ovat jo kolminkertaistuneet aiemmasta.
Määränpäässä, Port-au-Princen Delmas-seurakunnassa, ilo oli suuri ruokatavaralastin saavuttua.
– Eritoten lasten kiitolliset ilmeet koskettavat, sanoo Falck.
– Orpojen määrä maassa on suuri. Ilman vanhempiaan, vailla ruokaa ja suojaa he ovat heikoimmassa asemassa. Siksi juuri heille annettu apu on ensiarvoisen tärkeää.
Tuki haitilaisille elvyttää koko yhteiskuntaa
Nyt räntälumisessa Suomessa käymässä oleva pastori palaa runsaan kuukauden päästä uudelleen Haitiin.
– Loppukesästä vuorossa on sitten pidempi reissu, Falck sanoo.
Hän kertoo vireillä olevasta isommasta hankkeesta, uuden kristillisen koulun perustamisesta Haitiin.
– Olemme jo käyneet neuvotteluja asiassa maan opetusministeriön korkean virkamiehen kanssa. Toivomme saavamme tonttimaata koulun rakentamiseksi. Alustavasti tähän ehdotukseemme on suhtauduttu varauksettoman myönteisesti.
– Haitilaisia on yhdeksän ja puoli miljoonaa, joista hieman yli miljoona palavaa kristittyä.
– Niin hirvittävä onnettomuus kuin tammikuinen maanjäristys oli, tuntuu kuin sen seurauksena olisi nyt syntymässä uudenlainen, kristillisempi, vähemmän taikauskoinen ja noituuteen taipuvainen maa.
– Auttamalla haitilaisia niin aineellisesti kuin hengellisestikin voimme osaltamme vaikuttaa tämän muutoksen toteutumiseen.
– Tässä työssä Apua Haitille ry on luotettava ja tehokas kanava, vakuuttaa pastori.
Martti Falck auttamisorganisaatioista: ”Pienet järjestöt ovat tehokkaimpia”
Haitin maanjäristyksen jälleenrakennustyötä paikan päällä tehnyt ja sitä seurannut Martti Falck pitää pieniä avustusjärjestöjä tehokkaimpina.
Vaikka haitilaiset tammikuisen luonnonkatastrofin sekasorron jälkeen jo ovat osittain päässeet kiinni arjen elämään, on tilanne maassa yhä kaikkea muuta kuin normaali.
– Romua ja jätettä näkyy maanjäristyksen jäljiltä kaikkialla yhä järjettömiä määriä, sanoo Martti Falck.
Pastorin mukaan näin tulee olemaan kauan:
– Viime käynnilläni näin vain muutamia kaivureita, muutoin raivaustyötä tehdään pääasiassa käsin.
Iso ongelma, elintarvikkeiden niukkuuden ohella, on juomaveden puute.
– Haitin juomavesivarannot ovat maailman niukimpia, mikä tekee asiasta sitäkin vaikeamman.
– Toisaalta haitilaisten yhteishenki ja halu toimia olosuhteidensa parantamiseksi on kova. Avustusjärjestöjen tukijan rooli on siksi ensiarvoisen tärkeä.
YK on liian suuri sopeutumaan
Vähättelemättä minkään Haitilla operoivan järjestön hyvää tarkoitusta ja merkitystä maan auttamiseksi takaisin jaloilleen, Falck näkee silti merkittäviä eroja niiden toiminnassa.
– Yleishavaintoni on, että tehokkaimmin apua antavat pienehköt, muuttuvaan tilanteeseen nopeasti reagoivat järjestöt.
Tämä näkyy Falckin mukaan selvästi esimerkiksi YK:n roolissa, jota pastori pitää liian isona organisaationa sopeutumaan haitilaiseen todellisuuteen.
– Kävimme YK:n avustusleirillä rukoilemassa telttoja niitä tarvitseville autettavillemme, tuloksetta.
– Huomattavasti tehokkaammin isoista järjestöistä toimi Punainen Risti. Varsinkin, kun kyse oli lähivaltioista saapuneista järjestön auttajista. Hehän parhaiten tuntevat ja tietävät omaan kulttuuriinsa kuuluvien ihmisten tarpeet ja tavat toimia.
”Yhteiskuntarauha oli pakko turvata”
Myös maanjäristyksen alkuvaiheissa median paljon kritisoimasta USA:n armeijasta Martti Falckilla on mielipide.
– Heidän merkityksensä on ollut korvaamattoman tärkeä yhteiskuntarauhan turvaamisessa, joka oli vaarassa riistäytyä kokonaan hallinnasta. Arvostelu armeijan tavasta toimia on silti oikeutettu: amerikkalaiset eivät Haitillakaan ole ymmärtäneet sovittaa toimintaansa sikäläiseen kulttuuriin, vaan operoineet liiaksi omilla ehdoillaan.
Kristillisiin avustusjärjestöihin luotetaan
Eristyiskiitoksen Martti Falck haluaa osoittaa Patmos-Lähetyssäätiölle ja sen lääkärille Marja Rantaselle.
– Rantanen alkoi työskennellä Haitilla pian maanjäristyksen jälkeen, ja on jatkanut auttamistaan näihin päiviin asti. Tällaista uhrautuvuutta ja asialle omistautumista ei voi kuin ihailla ja kunnioittaa.
Muutoinkin kristillisten järjestöjen ja seurakuntien panos auttamistyössä on Haitilla ollut huomattava:
– Kuten yleisesti tiedetään, on Haitin valtiollinen johto perinteisesti ollut hyvin korruptoitunutta.
– Siksi monen valtion hallitukset kanavoivat apuaan kristillisten järjestöjen kautta. Luottamus siihen, että apu niiden välityksellä menee varmasti perille, on rikkumaton, toteaa Falck.